maanantai 2. joulukuuta 2002

Moottoripyörällä Eurooppaan

BajaHill:n toimittajaporukka kävi kesällä ajelemassa pitkinpoikin Eurooppaa. Reissun aikana kypsyi artikkeli mp:n matkailun erityispiirteistä ja asioista joita vain kotimaassa päristellyt motoristi ei ehkä tule ajatelleeksi.

Pakkaaminen
  Varaa paksummat hanskat mukaan, myös heinäkuussa. Kuva 2002 (c) Manu Hakola
Varaa paksummat hanskat mukaan, myös heinäkuussa. Kuva 2002 (c) Manu Hakola

Moottoripyörällä matkailu eroaa automatkailusta kahdessa asiassa. Kaksipyöräisellä kuljettaessa ollaan säiden armoilla ja matkatavaroiden kuljetuskapasiteetti on rajallinen autoon verrattuna. Näiden syiden vuoksi mukaan otettavat varusteet joutuu miettimään huolellisesti. 

Se, miten pyörä pakataan vaikuttaa ajettavuuteen. Isoissa matkapyörissä vaikutus on vähäisin, herkkäliikkeisissä ja kevyissä pyörissä suurin. Pakkaustavan lisäksi tavaroiden kiinnitys kannattaa varmistaa huolella. Pitkin saksalaista ylikansoitettua moottoritietä lentelevät matkatavarat eivät paranna lomatunnelmia. 

Vaihtoehtoja pakkaamiseen on useita: tankkilaukku, selkäreppu, tavararulla, takalaukku ja sivulaukut. Kaksi viimeksimainittua voivat olla mallikohtaisia tai tarvikkeena ostettavia, kovia tai pehmeitä. Takalaukku voi olla penkin takana tai takasatulan päällä. Tavoitteena kannattaa pitää tavaroiden mahdollisimman vähäistä vaikutusta ajo-ominaisuuksiin.
Tankkilaukku on suosittu vaihtoehto. Mahdollisena haittapuolena siinä ovat pienentyneet ajajan tilat. Ongelma korostuu kovavauhtisessa moottoritieajossa. Reppua kantaessa taas selkä on kovilla ja tuulen riepoteltavana. 

  Kuva 2002 (c) Manu Hakola
Kuva 2002 (c) Manu Hakola
Kovien laukkujen puolesta puhuvat helppokäyttöisyys, lukittavuus ja kapasiteetti. Toisaalta taas vaikutus ajo-ominaisuuksiin saattaa olla ikävä etupyörän kevenemisen ja tuuliherkkyyden muodossa. Jos on yksin liikkeellä, varteenotettava vaihtoehto on sijoittaa takalaukku matkustajan satulan kohdalle. Tällöin takapainoisuus ja pyörteily vähenevät oleellisesti. Tätä kautta suuntavakavavuus paranee.

Tavararulla, reppu tai kassi takamatkustajan penkkiin kiinnitettynä ajaa ajettavuusmielessä saman asian. Tavaroiden penkominen niistä parkkipaikalla vaatii tavallisesti koko sisällön purkamista keskelle pihaa. Murphyn lain mukaisesti kaipaamasi tarvike on aina pohjimmaisena. 

Koepakkaaminen ja koeajolenkki ennen varsinaista matkapäivää on paikallaan, jos olet aikeissa pakata tavarasi aiemmasta poikkevalla tavalla. Mahdolliset ongelmat on mukavampi ratkaista tutussa ympäristössä kuin keskellä suurta tuntemattomuutta. 

Go to the top of this page Pyörän huolto ja säätö

Luonnollisestikin pyörän kunto tulee käydä läpi huolellisesti ennen matkaa. Ajaminen kovatempoisessa liikenteessä hellekelissä tai alppitiellä vaatii tekniseltä kunnolta enemmän kuin tavanomainen suomalainen liikenne. (Katso myös artikkeli alustan säätämisestä Säädä alusta kevätkuntoon 20.4.2002)
Erityisesti herkkäliikkeisten urheilupyörien omistajien kannattaa miettiä mikä vaikutus pakkaamisella on ajo-ominaisuuksiin. Esimerkiksi takapainoisella pyörällä kovaa kurviin ajo saattaa aiheuttaa etupään rauhattomuutta. Muutenkin kovaa ajettaessa tulisi alusta säätää siten, että pyörä on jonkin verran etupainoinen. Kovassa vauhdissa jo katteen takaa nousukin aiheuttaa painon siirtymisen taaksepäin ja kukapa viitsisi koko aikaa maata katteen takana. Muutoin säätämiseen pätevät samat säännöt kuin normaalistikin. Kun paino pyörän päällä lisääntyy, on alustaa säädettävä samassa suhteessa jäykemmälle. 

  Dolomiittien tiet ovat ehdottomasti kokemisen arvoiset mutta eivät sovi kiireiselle. Kuva 2002 (c) Manu Hakola
Dolomiittien tiet ovat ehdottomasti kokemisen arvoiset mutta eivät sovi kiireiselle. Kuva 2002 (c) Manu Hakola
Alppitiet

Moni haluaa kurvailla mutkaisia maalais- ja vuoristoteitä. Niitä löytyykin niin paljon että varmasti riittää. Jos on tarkoitus edetä kohtuullista vauhtia ja olla tiettyyn aikaan määränpäässä mieti, onko syytä juuri silloin lähteä pikkuteille. Niitä pitkin ei matka juuri etene. Kymmenen tunnin ajamisen jälkeen huomaat ajaneensi 400-500 kilometriä ja linnuntietä mitaten ehkä vain 150-300 km. 

Aikataulun lisäksi sää on otettava huomioon. Vuoristoseuduilla ajaessa voi alhaalla laaksossa olla hellekeli. Ylhäällä sensijaan lämpö saattaakin olla viidestä kymmeneen astetta. Jos vielä sattuu niin, että sadekuuro hernerokkasumuineen yllättää, on tunnelma vähemmän helteinen. 
 
Moottoritie on kuuma
  Koko moottoritie on suljettu ja härdelli on valmis. Kuva 2002 (c) Manu Hakola
Koko moottoritie on suljettu ja härdelli on valmis. Kuva 2002 (c) Manu Hakola

Suomea tiheämmin asutuissa teollisuusmaissa usein maanteitse nopein etenemistapa on moottoritie. Moni on ehkäpä kuullut huimia tarinoita Saksan vapaista nopeusrajoituksistakin. Totuus on kuitenkin helposti erilainen. Suurista liikennemääristä johtuen moottoritiet erityisesti Saksassa ovat ruuhkaisia. Tästä johtuen matka ei useinkaan taitu toivotulla nopeudella. Jos yksi rekka lähtee ohittamaan toista on tuloksena kilometrien ajan 85-90 kilometriä tunnissa etenevä ajo joka kerää pitkän jonon taakseen. Rekkojahan noilla teillä riittää. Suurten kaupunkien liepeillä ruuhka-aikoina on suoranainen ihme, jos ajo sujuu ilman ruuhkissa matelua. 

Jos ja kun koittaa sellainen hetki, että olosuhteet ja nopeusrajoitus sallivat kokeilla pyörän kulkuvaroja, on syytä pitää järki mukana. Erityisen varovainen kannattaa olla kaistaa eteesi vaihtavien ajoneuvojen kanssa. Jos omaa kaistaasi hitaammalla kaistalla ajaa kaksi ajoneuvoa peräkkäin on melko varmaa, että ennemmin tai myöhemmin takimmainen lähtee ohittamaan eikä välttämättä huomaa sinua. Mikäli varovaisuudestasi huolimatta näin pääsisi käymään todennäköisesti oikea teko on väistää pientareen kautta. Jarruttamiseen ei ehkä ole aikaa. Ensisijaisesti on toki pyrittävä ehkäisemään tällaisen tilanteen synty ennakoimalla. 

Bensa-asemia on Keski-Euroopassa tavallisesti muutaman kymmenen kilometrin välein. Niistä kerrotaan tienvarsikylteillä etukäteen. Usein samassa yhteydessä kerrotaan myös miten pitkä matka on taitettavana jos päätätkin jatkaa seuraavalle asemalle saakka. Sikäläinen tankkauskäytäntö poikkeaa suomalaisesta sikäli, että tankkauksen jälkeen ajoneuvo jätetään mittarille ja mennään maksamaan. Kun olet maksanut, vapauttaa kassa bensamittarin seuraavaa käyttäjää varten. Samasta mittarista ei siis kukaan saa tankattua ennenkuin edellinen asiakas on ostoksensa maksanut. 

  Käteinen tai luottokortti olkaa hyvä! Ja kaikissa tulleissa ei kortti aina välttämättä edes kelpaa joten myös läpiajomatkalle kannattaa varata paikallista valuuttaa. Kuva 2002 (c) Manu Hakola
Käteinen tai luottokortti olkaa hyvä! Ja kaikissa tulleissa ei kortti aina välttämättä edes kelpaa joten myös läpiajomatkalle kannattaa varata paikallista valuuttaa. Kuva 2002 (c) Manu Hakola
Tietullit
 
Ajo moottoriteillä on yleensä ottaen ruuhkattomampaa muualla kuin Saksassa. Varaudu matkabudjetissasi kuitenkin siihen, että monissa maissa ajo moottoriteillä maksaa. Ajo maksetaan joko ostamalla vignette tai maksamalla maksu maksupisteessä. Vignette tarkoittaa tiemaksua joka maksetaan kerran rajalla. 

Maksutarra liimataan näkyvälle paikalle. Sen jälkeen kyseisessä maassa saa ajaa vapaasti. Joissakin maissa on mahdollista ostaa lyhyempiä aikoja. Joissakin taas on ostettava kerralla koko vuoden tarra. Vignette maksaa 10-30 euroa. Mikäli maksu maksetaan vasta tiellä ajettaessa, on siihen pari käytäntöä. 

Ennen tielle pääsyä ajetaan läpi maksupisteestä eli niinsanotusta tullista. Tässä kohdassa joko otetaan tosite automaatista mukaan ja jatketaan matkaa tai maksetaan matka etukäteen. Maksun joutuu maksamaan viimeistään siinä vaiheessa kun moottoritieltä poistuu. Tyypillisesti sekä luottokortti että käteinen käyvät. Mikäli erillinen maksupiste moottoripyörälle löytyy, kannattaa käyttää sitä koska tällöin maksu on alhaisempi. Esimerkiksi Italiassa moottoritiet ovat hienossa kunnossa ja matka taittuu. Kuitenkin tiemaksuihin menee rahaa miltei saman verran kuin bensiiniinkin.
  Sääntöjen rikkominen ja moottoritiemaksujen kanssa pelaaminen saattaa tulla yllättävän kalliiksi. Kuva 2002 (c) Manu Hakola
Sääntöjen rikkominen ja moottoritiemaksujen kanssa pelaaminen saattaa tulla yllättävän kalliiksi. Kuva 2002 (c) Manu Hakola

Allekirjoittaneen Italiassa ajo meinasi tulla kalliiksi. Ajoin maksutositeautomaatilla liian lähelle edelläni ajavaa pyörää. Tällöin automaatti ei tajunnut ajoneuvon vaihtuneen. Puomi ei mennyt alas eikä uutta lipuketta näinollen tullut. Moottoritien varressa tapahtuneen tilannekatsauksen jälkeen päätettiin matkaa jatkaa. 

Tieltä poistuttaessa maksupisteellä kukaan ei puhunut englantia tai saksaa. Oli kovin tuskallista yrittää selittää, että ilman lipuketta ajo ei ollut tahallista. Lopulta asia kuitenkin tuli ymmärretyksi, eikä lisäseuraamuksia tällä kerralla tullut. Pahimmassa tapauksessa rangaistuksena voidaan määrätä maksettavaksi tiemaksu pisimmän mahdollisen matkan mukaan jonka kyseistä tietä on voinut ajaa. 


Artikkelin kirjoittanut manu.hakola@nokia.com. BajaHill ei ota mitään vastuuta neuvojen järkevyydestä, oikeellisuudesta tai laillisuudesta. Kukin ajakoon turvallisesti ja maalaisjärjellä, myös moottoripyörällä ajoa voi harkita. Kaikki (oikeudet) kuitenkin pidätetään. BajaHill haluaa toivottaa ikimuistoisia mp-matkailikokemuksia kaikille lukijoille! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti